Visuaalisen ajattelun punoksessa – Ajattelun suunnan ja muotoutumisen kysymykset kuvataidekasvatuksen visuaalisen ajattelun teorioissa
Opinnäyte tarkastelee kuvataidekasvatuksen alan visuaalisen ajattelun teorian episteemis-ontologisia perusteita. Työn lähtökohtana on kysymys siitä, millaiset käsitykset tiedosta, olemisesta ja havaitsemisesta vaikuttavat visuaalisuutta ja visuaalista ajattelua koskevien teorioiden muodostumiseen ja niiden eroihin. Käsitteet visuaalisuus ja visuaalinen ajattelu ovat kuvataidekasvatuksen peruskäsitteitä, ja niiden teoreettinen tarkastelu tunnistetaan opinnäytteessä alan perustutkimukseen osallistuvaksi keskusteluksi.
Tutkielma tarkastelee visuaalisen ajattelun teoriaa sekä visuaalisuuden ja visuaalisen käsitteitä erityisesti Marjo Räsäsen (2015) ja Taneli Tuovisen (2016) tutkimusten pohjalta. Valittuja teorioita lähestytään filosofi Gilles Deleuzen (1925–1995) ontologian ja erityisesti sen virtuaalisen, aktuaalisen ja immanenssin käsitteiden kautta. Deleuzen ontologia ja valitut käsitteet toimivat tutkielman teoreettisena viitekehyksenä, jonka avulla tarkastellaan, millaista ajattelua visuaalisen ajattelun teoria tuottaa ja millaisesta ajattelusta se on muodostunut.
Episteemis-ontologisten perusteiden ohella opinnäyte käsittelee visuaalisen ajattelun teoriasta nousevia ajattelun suunnan ja muotoutumisen kysymyksiä. Tutkielmatyön aikana nousseet havainnot ajattelun liikkeen merkityksestä loivat tarpeen ja tavoitteen tarkastella ajattelun muotoutumista käsite-teoreettisen tutkimisen rinnalla.
Metodologisesti tutkielma nojaa jälkilaadulliseen tutkimusotteeseen ja sivuaa taiteellista tutkimusta osalla menetelmistään. Käsitefilosofista kartoitusta täydentää piirtäminen tutkimusmenetelmänä. Piirtämistä käytetään osana jälkilaadullista tutkimusotetta kirjallisen tutkimisen rinnalla. Näin sekä kirjoitetun kielen että piirtämisen kautta tarkastellaan, miten ajattelu muotoutuu visuaalisen ajattelun ja ilmaisun vuorovaikutuksessa. Valmiit piirrokset ovat tutkielmassa esillä sen visuaalisina lopputuloksina kirjallisen tutkielmatekstin rinnalla.
Tutkielma ehdottaa, että visuaaliselle ajattelulle voidaan ymmärtää perusta, joka ylittää pelkästään representaatioon ja ilmaantumiseen palautuvat kuvaukset. Visuaaliselle ajattelulle kuvaillaan mahdollisuus näyttäytyä monensuuntaisena ja edestakaisena ajattelun tilana, jossa ajattelulla on mahdollista tavoittaa sellaista kohdattua, joka ei ole vielä jäsentynyt tai käsitteellistynyt ymmärryksessä. Tulokset laajentavat sellaisten ajattelun muotojen kuvauksia, jotka pyrkivät tavoittamaan kokemuksen epämääräisiä, muotoutumattomia ja vasta tapahtumassa olevia ulottuvuuksia.
