Maisterin opinnäytetyö Selkoa valokuvista valottaa muistisairauteen sairastuneiden ja heidän omaistensa ajatuksia valokuvista. Mitä kuvissa näemme, millaisia tunteita ja kysymyksiä ne herättävät? Selkokuviksi kutsutaan kuvia, joita käytetään selkokielen yhteydessä, ja niiden tarkoituksena on tukea ja auttaa ymmärtämistä. Tutkielman tavoitteena oli tuoda keskusteluun yhden selkokielen kohdeyleisön näkökulma valokuviin. Aihetta lähestyttiin muun muassa kriittisen pedagogiikan kautta ja tutkimusasetelman yhtenä tavoitteena olikin mahdollistaa osallistuminen matalalla kynnyksellä ja keskustellen.
Tutkielman kanssatutkijoina oli kahdeksan hengen ryhmä muistisairauteen sairastuneita, heidän omaisiaan sekä muistiohjaaja. Perehdyimme valokuviin taideperustaisen toimintatutkimuksen avulla ja kokoonnuimme neljä kertaa pullakahvien ääreen, teimme virittäviä tehtäviä ja keskustelimme ryhmässä valokuvista. Tutkielman tavoitteena oli paitsi vastata tutkimuskysymykseen myös kokeilla, olisiko helpoilla, taideperustaisilla tehtävillä ja ryhmäkeskustelulla mahdollista saada vastauksia valokuvien saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin.
Varsinainen tutkimuskysymys koski valokuvia: millaiset elementit tukevat selkoviestintää valokuvassa? Analyysin perusteella hahmottui kaksi johtopäätöstä: asiayhteyteen sopivuus tukee selkoviestintää valokuvassa, sillä visuaaliset elementit ja se, hahmotettiinko ne onnistuneina oli riippuvaista asiayhteydestä. Toinen johtopäätös oli se, että selkokuvien suosituksissa voisi pohtia lajityypin käsitteen hyödyntämistä. Suositukset ovat yleisiä, ja jotta ne voisivat palvella paremmin erilaisia asiayhteyksiä, voisi myös nimenomaan valokuvaan keskittyvien suositusten tarkasteleminen olla hyödyllistä.
Tutkielman tekeminen koettiin mielenkiintoisena ja ajatuksia herättävänä. Ryhmässä toivottiin jatkotutkimusta muun muassa sellaisten henkilöiden kanssa, joilla muistisairaus on edennyt pidemmälle. Tutkimuksen toivottiin myös olevan asiaan keskittyvää eikä repivää. Tutkielman valmistuttua tapasimme vielä Aalto-yliopistolla kakkukahvien merkeissä. Työn yhteistyökumppaneina toimi Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry, joka hallinnoi Uudenmaan Muistiluotsin toimintaa sekä Tikkurilan asukastila, jossa kokoonnuimme. Selkokeskus antoi hyödyllistä tietoa tutkimuksen tilanteesta ja käytännön tarpeista, joita selkoviestinnässä on havaittu.
