Pöhinä Paradise Spa

20.12.2018 //Blogi //Opintoprojekti //Opiskelu //Tapahtuma

23.–24.11.2018 järjestettiin jälleen perinteinen Kuvataideopetuksen didaktiikka III -kurssin ohjaavien opettajien seminaari. Kudi III -kurssin ohjelmaan liittyy soveltava harjoittelu, jossa opiskelijat tekevät opetusharjoittelun, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, joko peruskoulussa tai lukiossa. Ohjaavien opettajien seminaarissa on tarkoitus toisaalta tutustuttaa ohjaavat opettajat ja harjoittelijat toisiinsa ennen harjoittelun alkamista, mutta toisaalta se tarjoaa myös mahdollisuuden kuulla mitä kuvataideopetuksen kentällä tapahtuu. Jokainen seminaariin osallistuva ohjaava opettaja esittelee omaa toimintaansa, sen hetkisistä ajankohtaisista aiheista käsin.

Tomi Dufva luennoi ohjaaville opettajille ja tuleville harjoittelijoille.

Kentän terveiset – pelkästään 14 kuvataideopettajan tuomana – oli moninainen katsaus siihen, miten erilaisia opetusympäristöt ovat, mitä haasteita opettajat kohtaavat ja millaisia luovia ratkaisuja he saavat niihin kehitellä. Pääkaupunkiseudulta käsin ei aina muisteta, ettei kaikilla kouluilla ole täkäläistä museo- ja taidetarjontaa opetuksen apunaan. Toisaalta myös helsinkiläiskoulussa saattaa olla muut resurssit vähissä. Kekseliäs kuvisope saattoi siis laittaa luovuutensa likoon ja viedä oppilaansa tutustumaan paikallisen pizzerian tai maanpuolustuksen tarjoamiin taidemahdollisuuksiin, sillä eihän pelkkä museokonteksti taidetta tee! (Mainio vinkki nro 1.) Uusi ajatus oli myös kuvisluokan tai koulun oma residenssitaiteilija, win-win-tilanne kaikille osapuolille. (Mainio vinkki nro 2.) Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassakin paljon pinnalla olevaan posthumanistiseen ajatteluun saimme karun konkreettisen muistutuksen Sodankylästä. Digiloikan, kaivannaisteollisuuden ja luonnon suhde materialisoitui kuvataideopettaja Elina Ylitepsan omalla takapihalla. Digilaitteiden vaatimat mineraalit louhitaan jostain, ja harvemmin täältä etelän elinpiiristä.

Kristiina Ljokkoi kertoi biotaiteesta.

Seminaarin aikana kuultiin myös ajankohtaisia luentoja ulkopuolisilta luennoitsijoilta. Tomi Dufva luennoi perjantaina aiheesta Dopamiini-merirosvot ja datan likaaminen. Taide ja postdigitaalinen maailma. Kristiina Ljokkoi aloitti lauantai aamupäivällä aamukahvien jälkeen biotaideaiheella Nykytaide, toisin elävät ja luonnontieteellinen tieto ja Kasperi Mäki-Reinikka esitteli Taide-tiede-kokeilua Aalto Juniorissa lauantai iltapäivällä.

Minna Lindblad-Hatamo ja Tarja Paatero Porolahden koulusta ihastelevat mansikan dna:n erottumista Aalto Juniorin laboratoriossa. Kuva Marja Heikkinen.

Rentouttavista spa-hoidoista nautittiin esitysten lomassa. Kuva Henrika Ylirisku

Opiskelijat valitsevat myös perinteisesti seminaarille jonkin teeman ja suunnittelevat siihen liittyvää ohjelmaa. Tämän vuotiseen spa-teeman liittyen ohjaavat opettajat ja opiskelijat saivat nauttia kahden päivän aikana erilaisista rentouttavista ja hemmottelevista hoidoista ja esimerkiksi taideoraakkelien ennustuksista. Tutustuimme myös opastetulla taidekävelyllä Väreen uusiin tiloihin ja sen sisälleen kätkemiin teoksiin.

Opiskelijoiden palautteissa seminaarin tärkeää antia oli päästä kurkistamaan mitä kentällä tapahtuu. Lisää tällaisia kohtaamisia! Kuva Henrika Ylirisku.

Cleo Bade, Kaisa Illukka ja Mikko Myöhänen